Huomaat varmaan, että blogin ulkoasu on päivittynyt. Muutos on vielä kesken, palaan siihen erikseen myöhemmin. Juuri nyt voi olla parempi, etten sano mielipidettäni yhdestäkään WordPress-säädöstä. Ollaan kaikki kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Tiedättekö, mikä on ironisempaa kuin se, että on kymmenen tuhatta lusikkaa, mutta tarvitsee ainoastaan veitsen? Se, että suomalainen lähtee ostamaan marraskuussa pimennysverhoa.
En tiedä, onko joku kaupunkisuunnittelussa kääntänyt katuvaloasetukset tänä syksynä kaakkoon, vai havahdunko asiaan vasta nyt, mutta kaupungin valot häikäisevät makkariamme sälekaihtimien välistä.
Ratkaisu valoisuuteen piti hankkia jo kesällä yöttömien öiden aikaan ja yhtenä hellepäivänä lähdimmekin varta vasten IKEAan ostamaan pimennysverhoa – ja ostimme kaikkea muuta paitsi pimennysverhon. Servettejä ja hodareita. Klassikko.
Nyt tämä unohdus on paikattu ja makuuhuoneessa on vihdoin valkoinen IKEA Tupplur -pimennysverho 160 cm levyisenä. Kartell Jolly -yöpöydällä on samaisen putiikin Forså-työvalaisin, diptyquen paperipussi ja pikkupuska. Kun tästä verhoepisodista on päästy ja pimeys on kohdillaan, voikin alkaa mutista valon puutteesta. Käyn joka syksy saman pohdinnan: pitäisikö hankkia kirkasvalo? Onko siitä oikeasti hyötyä?
